lauantai 7. lokakuuta 2017

Parista puserosta tuunatut hame ja neuletakki

En nyt näistä ala sen enempää runoilemaan, koska näistä on jo sepustusta toisessa blogissani: https://vaaranlaella.blogspot.fi/2017/10/puserosta-hame-ja-poolopaidasta.html
Laitanpa kuitenkin tänne vaatepuolelle nämäkin muistiin.

 

Hame on tehty pitkästä, resorihelmaisesta puserosta ja neuletakki poolopaidasta.



Ihan mukava asu  on ollut kotikäytöön:)


lauantai 30. syyskuuta 2017

Kuusenvihreää: Polan hame, neuletakki Mango

Neuletakin löysin jo keväällä kirpparilta Joensuusta ja hame on muutaman viikon takainen löytö. Silloin keväällä tuo neuletakki jäi lähes täysin käyttämättä. Nyt ei jää, kun se sai sopivan parin tuosta hameesta.



Hame on Polan, jotain ties minkä vuosikymmenen mallistoa. Se on itseasiassa minulle hieman liian niukka, mutta koska sivuissa on kuminauhat, on joustoa sen verran, että hame tulee kyllä pidetyksi. Hameessa olevat taskutkin ovat siinä vähän avuksi. Ja tuo neuletakin helmahan sopivasti peittää ongelmakohdat:)




Neuletakin lapussa lukee Mango suit. Sekin on numeroltaan liian pieni, mutta eipähän yhtään tunnu haittaavan. Kun nyt olen tätä neuletakkia käyttänyt, olen mielistynyt niin sen malliin, että tuonmallisia saisi olla mieluusti enemmänkin.

Neuletakissa on koristeena kivat reikäraidat yläosassa ja hihansuissa samanlaiset, vaikka eiväthän ne näissä kuvissa näy.  Vyötäröllä on nauha, joka on sekä koriste että  oikeasti toimiva  vyönauha samalla.  Materiaalilaput oli tästä neuleesta leikattu pois. Mukavan pehmeää ainakin on.




sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Finn Club -takki kirpparin ilmaislaatikosta

Tämä takki, merkiltään Finn Club, löytyi  parisen viikkoa sitten ilmaislaatikosta. Se on päältä siisti, mutta vyö puuttui ja vuorin saumat olivat monesta kohtaa rikki. Tällaiset ilmaisotokset sovitan aina vasta kotona. Oli ilo huomata, että tämähän oli kaikinpuolin sopiva. Joku on aikanaan tästä lyhentäntyt hihat ja helman. Takin materiaali on puuvilla/viskoosia ja se on valmistettu Suomessa. Aikakaudesta en osaa oikein mitään sanoa.



Takin vyönä saa nyt olla vanha nahkatakin vyö, jonka löysin eteisestä turhanpanttina lojumasta. Pituus takissa on juuri sitä, mitä se mielestäni saakin olla.




Tämä on ollut sopiva nyt syksyisempiinkin keleihin. Sen sopivuuden tekee väri. Yhtä ohuthan tämä on, kuin vaaleat "poplarit", "trenssit", tai miksi niitä nyt nimittääkin. Jotenkin se vain on niin, etttä ne vaaleat rupesivat tuntumaan liian kesäisiltä. Mutta ensin piti se vuori korjata. Taskujenkin saumat olivat niin riekaleina, että toinen tasku riippui kiinni vain yhdestä kulmastaan. No, nyt on saumat korjailtu ja taskuun uskaltaa laittaa vaikkapa kännykän.


Olen käyttänyt tätä takkia nyt hyvin ahkerasti, ja monenlaisten vaatetusten kanssa. Sateisina, kylminä arkiaamuina voi minut nähdä tämä yllä, ja lisänä punainen virkattu baskeri ja jaloissa vihreät kumisaappaat. Hyvin arkista siis.



Tämän jutun kuvat ovatkin sunnuntaivetimissä otetut:)


lauantai 16. syyskuuta 2017

Itsetehty pallopusero ja Seppälän vekkihame

Tämän puseron sain valmiiksi muutama päivä sitten.


Samalla kaavalla olen aiemmin tehnyt puseron, jonka näkee tässä: Pieni koruvärkkäys  ja tässäkin:  Oranssi neuletakki ja kameekoru. Puseron kaava on Burdan ja se  on jotain menneitä vuosikymmeniä. Ehkä 70- tai 80-lukua.

Valkoisen vekkihameen ostin taannoin kirpparilta.  Se puolestaan on jotain vanhaa Seppälän* mallistoa; "S-style exclusive Seppälä", lukee lapussa.  Materiaali on vähän paksumpaa eli on talvisempi, ja onhan joukossa vähän villaakin;  93% polyesteriä,7% villaa.


Eivät nämä nyt aivan paras yhdistelmä keskenään ole, koska ovat erilaista valkoista, (joka asia tosin kuvissa ei niin erotukaan). Mutta idean tähän yhdistelmään sain  muutama päivä sitten,  nähtyäni 50-lukua esittelevässä lehdessä kuvan, jossa oli  nainen kokonaan vihreässä asussa, ja  sen asun pusero (tai mekon yläosa) oli aivan samanmallinen, kuin tämä minun tekemäni. Kuvan 50-luvun  naisella oli myös vekkihame (ellei se ollutkin mekon alaosa) ja leveä vyö. Siitä tämä minun vaateideani.



Muutoin varmaan johonkin muuhun tämän puseron yhdistän, kuten  toisenlaiseen hameeseeen tai vaikkapa farkkuihin.


---

Eilen kävimme kaupungilla. Siellä huomioin Seppälän  40% alekyltit liikkeen edessä. Mietin siinä, että mitenkähän sitä tavaraaa on. Olihan jo aiemmin ollut havaittavissa, että liikkeisiin ei oltu saatu tavaraa kunnolla. No, sitten kun olimme kauppareissultamme kotiutuneet, saimmekin uutisista havaita, että Seppälä on mennyt konkurssiin! Se on surullista. Taas yksi vanha liike poistuu kartalta:(



tiistai 12. syyskuuta 2017

Sininen Kirjokangas -leninki

Nimitin tuota nyt leningiksi. Mekko-nimitys tuntuu tälle liian nykyaikaiselta. Ostin tämän Enon Parempi Arki -kirpparilta ja maksoin siitä 2 euroa. Itslleni tulee tästä mieleen 60-luku, mutta jospa joku asioista enemmän perillä oleva kertoisi, olenko oikeilla jäljillä.





Leninki on puuvillaa ehkä.  Mitään materiaalilappuja tässä ei ollut. Oli vain tuo Kirjokangas-merkki ja kokonumero. Huivimainen kaulus oli käsin ommeltu kaulukseen, joten minulle jäi epäselväksi onko se alunperinkin ollut juuri siten siinä paikalla.




Kankaan kirjonnat näyttivät kovin käsinommelluilta, mutta voisiko se kuitenkaan olla niin? Vetoketju oli sivussa ja se oli muovinen, lie vaihdettu joskus.



Vaatteen kunto oli muuten hyvä, mutta toista sivusaumaa oli korjailtu. Itseasiassa kummankin kainalon  alla oli pieni lisäpala. Levennystä vai korjausta, mene ja tiedä...  Nyt ainakin  pitää korjata saumoja näiltä paikoin.





Jotain mekon yläosalle on muutenkin tehty, sillä hihojen kiinnitys  ei ole tehdastekoisen jäljiltä, vaan jollain kotikoneella ommeltua.



Kun kotona sovitin tätä, oletin tämän olevan pieni, ainakin alaosaltaan. Mutta yllätys olikin mieluinen, sehän sopi. Aina kannattaa näköjään sovittaa, vaikka kokolappu  ja malli antaisi toisenlaista viitettä sopivuudesta. Helmassa on noin kymmenen sentin käännevara, joten pidennysvaraakin olisi.




Kengät tässä jutussa ovat  "Marja-Leenat".



Ne voi tarkemmin nähdä tästä jutusta: Neuleliivi, ruutuhame ja "Marja-Leenat".



maanantai 21. elokuuta 2017

Lahkeet liehuen

Nämä ovat puolen euron housut. Housujen merkki on Trevira.





Housut olivat aivan loistavassa kunnossa. Vetoketjua kyllä ensin vähän arvellen katselin, se kun oli harmaa. Mutta asiaa kotona tutkailtuani tulin siihen tulokseen, että kai sekin alkuperäinen on, sillä en löytänyt minkäänlaista jälkeä siitä, että vetoketjua olisi vaihdettu.








Lahkeet olivat näissä vielä alkuperäisessä pituudessaan. Nehän olivat minulle tietysti liian pitkät, mutta lyhensin niitä siten, että käänsin  vain toisen käännöksen purkamatta alkuperäisiä ompeleita ja ompelin käänteen kiinni  käsin. Yläosaa puolestaan levensin takasaumasta, jossa sitä varaa reilusti oli. Onhan nämä tämmöiset kylläkin malliltaan jollekin pitkäsääriselle sopivammat kuin minulle, mutta en anna sen häiritä:)





Tykkään näistä  kovin,  kun ovat vaihteeksi ihan erilaista kuin farkut tai hame. Ovat kumminkin aika kesäisen oloiset värinsä puolesta, niin tuli melkein kiirus, että ehdin ennen syksyn sateita tämän jutun vielä laittaa. Muuten se olisi jäänyt varmaan hamaan tuntemattomaan tulevaisuuteen.



Pusero on ostettu muutama vuosi sitten kirppikseltä. Se on HM:n mallistosta ja siinä on pliseeratusta sifongista liehuvat hihakkeet.





torstai 17. elokuuta 2017

Vanha mekko ilahduttaa jälleen

Tämä mekko on hyvin monta vuotta vanha. Ostin sen aikanaan kirpparilta ja käytin sitä paljon. Sitten kyllästyin ja annoin sen tyttärelle, joka myös käytti sitä jonkin verran. Nyt hän oli kuitenkin kyllästynyt säilyttelemään sitä - ja minä nappasin sen taas itselleni.


Mekko on jo oikeasti aika raasu, sillä kumilangat ovat varsinkin hihoissa aivan venahtaneet. Vaan eipä se estä tästä tykkäämästä ja käyttämästä, kun ei ole tarvis olla mitenkään "viimeisen päälle" muutenkaan. Kyllä vain kivalta tuntui taas pitkästä aikaa vetäistä tämä ylle. Onkohan se tuo punainen väri joka vetää... lapsuuteni suosikkiväri:)

Mekossa ei ole mitään lappuja tai jälkeäkään niistä olemassa ja aluksi arvelin sen jonkun omatekoiseksi saumurisaumoista huolimatta.   Vuosia sitten satuin kuitenkin näkemään jossain kaupungilla jonkun yllä samanlaisen mekon, mutta se oli huomattavasti pidempi. Minun mekkoani onkin joku lyhentänyt  joskus harmaalla langalla ommellen. En tiedä mistä olen saanut mielikuvan, että voisiko tämä olla vaikkapa Seppälän mekkoja?

No, on tai ei, mutta kesäiseen käyttöön sopii parhaiten. Mekon malli on edestä ja takaa samanlainen, joten pääntie selänpuolelta menee tavallista alemmas.  Viileänä päivänä ylle on hyvä vetäistä jokin neuletakki. Omani löysin tänä kesänä kirpparilta Joensuusta.


Kuvat on otettu Joesuussa. Allaolevasta kuvasta minulle tulee jotenkin mieleen jokin äitini vanha valokuva, jossa myös nojaillaan koivun kylkeen.


Helmet ovat olleet mieheni tädin ja rannekelloni on Lidlistä peräisin. Sen laitan yleensä ranteeseeni kun lähden jonnekin. Katson mieluummin kellonaikaa siitä, kuin kaivelen kännykkää esiin jostakin taskusta tai kassista. Kengät onkin olleet blogissa ennenkin ja näistä on tullutkin oikein suosikkiläpsykät; helpot sujauttaa jalkaan ja ovat mukavat jalassa.

perjantai 4. elokuuta 2017

Kenkä ja sen kaveri - ilmaislaatikon mekko

Nämä popot on kirpparilta kotoisin. Muutama kuukausi sitten ostetut. Hintaa en valitettavasti enää tarkkaan muista, mutta jotain alle kahden euron sen on täytynyt olla.  Nämä sopivat ainakin kuvausrekvisiitaksi  (kuten tässä jutussa: Sinivalkoista kesää),  vaikka ei muuta käyttöä juuri olisikaan.

Kengät Vicky




Mekon puolestaan löysin joitakin päiviä sitten kirppiksen ovenpielen ilmaislaatikosta. Kokomerkintä oli 42 ja ajattelin, että tietenkin se on minulle aivan liian suuri.  Sovitus kotona tuotti kuitenkin mukavan yllätyksen. Liian suurta siinä minulle tuntuisi olevan kylläkin yläosan pituus, eli vyötärösauma tulee liian alas, mutta voisihan sen ajatella niinkin, että siinä on vain laskettu vyötärö...:)

Kotimainen mekko merkkinä L

Mekon merkkinä on iso L-kirjain. Liekö se siis L-Koltun mekko? Kotimaista valmistetta se ainakin on. Materiaali on joustavaa polyesteriä.



Mekkoon kuuluu samasta kankaasta valmistettu vyönauhakin, jonka päissä on muoviset pampulat. Mielestäni mekko sopii itselleni kuitenkin paremmin ilman tuota ohutta nauhaa.  Tämä voisi jäädä vaatekaappiini - tai sitten ei...   Hiostava materiaali saattaa tehdä tästä sen, ettei sitä tulisi niin paljon käytettyä kuin muuten tulisi. Ja sitäpaitsi, onhan niitä mieluisia vaatteita jo muutenkin kaapin täytteenä.




Mekon yläosan sopivuuteen vaikutti mielesäni paljon juuri nuo perhoshihat. Jos tässä olisi ollut erikseen leikatut hihakappaleet, olisivat olkasaumat varmaankin roikkuneet minulla liian alhaalla.


Takana mekossa on vetoketju, joka minulla on tarpeeton, sillä mekko sujahtaa päälle ilman vetoketjun kanssa taiteilua. Aika hankalia ovatkin vaatteissa keskellä takana olevat vetoketjut noin yleensäkin.



Vielä on kesää jäljellä...


...toivottavasti lämmintä ja aurinkoistakin:)

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Sinivalkoista kesää

Tällä viikolla minulla oli muutamana viileämpänä päivänä tällainen vaatetus. Puserot, kengät ja hame ovat kaikki kirppiksiltä. Vyön virkaa tekevänä oli omatekoinen pitsinauha. Päällimäisenä oleva pusero on Vilan. Kangas on ohutta, joten vaatii alle jotain ja minulla siis t-paita. Hame on Day and Day -merkkinen ja kotimaista valmistetta. Se on materiaaliltaan polyester-viskoosia. Hameessa on taskut.



Kengät on merkkiä Vicky. Tuollaisille kengille ei juurikaan ole täällä käyttöä, mutta kuvausrekvisiittana moneen sopivat.  Oikeasti lampsin yhtenäkin sateisena päivänä postilaatikolle nuo vaatteet päällä, vanha musta samettibleiseri lisänä, sateenvarjo kädessä ja  vihreät kumisaappaat jalassa...




Pusero ei ole oikein minun mitoilleni tehty, mutta tykkäsin niin sen tyylistä, että  tulee varmaan muulloinkin käytettyä tuon sinisen hameen kanssa.